Yhdistyksen budjetti - suunnittelun ja seurannan työkalu
Lataa ilmainen excel-pohja yhdistyksesi käyttöön
Yhdistyksen budjetti – rahamääräinen toimintasuunnitelma
Syksy on yhdistystoiminnassa kiireistä aikaa. Silloin on aika pitää koko yhdistykselle avoin syyskokous. Muiden asioiden ohella syyskokouksessa käsitellään seuraavan vuoden toimintaa. Siihen liittyy läheisesti yhdistyksen budjetti, joka onkin itseasiassa rahamääräinen toimintasuunnitelma.
Moni yhdistys pyörii hyvin pienellä vapaaehtoisten määrällä. Silloin budjetointi jää useissa yhdistyksissä joko kokonaan tekemättä tai siihen käytetään jo vuosien ajan tavaksi tullutta tapaa. Nimittäin kopioidaan edellisen vuoden budjetti vain vuosilukua vaihtamalla. Vaikka se voi olla ihan toimiva systeemi, niin hyvin tehty budjetti antaa selkeyttä ja ennen kaikkea ohjaa toimintaa. Se on siis hyvä työväline yhdistyksen johtokunnalle.
Yhdistyksen budjetin rakentuminen
Yhdistyksen budjetti kannattaa rakentaa tuloslaskelman muotoon. Kirjanpitolain tarkoittama aatteellisen yhdistyksen tuloslaskelman muoto löytyy kirjanpitoasetuksesta. Se rakentuu neljästä osasta: varsinaisesta toiminnasta, varainhankinnasta, sijoitus- ja rahoitustoiminnasta sekä yleisavustuksista. Yhdistyksen varsinainen toiminta on sääntöjen mukaisen tarkoituksen toteuttamista. Useilla yrityksillä se voi olla erilaisten tapahtumien järjestämistä, esimerkiksi ratsastusseuran varsinainen toiminta voi koostua esimerkiksi kilpailujen järjestämisestä. Silloin budjettiin arvioidaan niin kilpailujen järjestämiseen vaaditut kulut kuin myös tuotot. Yhdistys voi itse päättää, haluaako eritellä budjettiin erilaiset toiminnat vai pitää ne kaikki yhtenä summana.
Varainhankinnassa on tyypillisesti mukana tuottoina jäsenten maksamat jäsenmaksut ja kuluina niiden keräämiseen vaadittava summa. Mikäli yhdistyksellä on rahoitus- tai sijoitustoimintaa, siihen liittyvät tuotot ja kulut kirjataan budjettiin. Mikäli yhdistys anoo avustuksia esimerkiksi kunnalta toimintansa tueksi, kirjataan ne kohtaan yleishyödylliset avustukset. Jos yhdistys kerää rahaa esimerkiksi muutaman vuoden päästä olevaan isompaan tapahtumaan, niin mahdollisen voiton voi kirjata varauksena. Tällöin itse tulos jää lähelle nollaa.
Budjetista seurannan työkalu
Raha-asioissa tieto ei lisää tuskaa, vaan antaa mahdollisuuden toiminnan ohjaamiseen. Pienenkin yhdistyksen kannattaa seurata varojen käyttöä vähintään vuositasolla. Näin ollen jo budjetti kannattaa rakentaa siten, että se mahdollistaa vertailun edellisiin vuosiin.
Jos toiminta on laajempaa, niin tuloksen kehittymistä voidaan seurata jopa kuukausittain. Tällöin myös kirjanpito tehdään kuukausittain. Ajan tasalla oleva seuranta mahdollistaa eri toimintojen ja erillisprojektien ohjaamisen. Suurin osa yhdistyksistä on kuitenkin toiminnaltaan pieniä ja niiden kannattaa teettää kirjanpito vuositasolla.
Tehtiinpä kirjanpito sitten kuukausittain tai vuositasolla, niin yhdistyksen kannattaa miettiä tilikartta suhteessa toimintaan. Onko tilikartta sellainen, että se palvelee yhdistyksen toimintaa ja sen ohjausta? Fiksusti tehty tilikartta helpottaa toiminnan seuraamista. Tästä kannattaa rohkeasti puhua yhdistyksen kirjanpitäjän kanssa.
Lataa ilmainen budjettipohja
Olemme tehneet sinulle budjettipohjan, joka soveltuu hyvin pienillä aatteellisille yhdistyksille. Voit muokata sitä omiin tarkoituksiisi. Samalla saat näppärän seurantatyökalun tuleviksi vuosiksi. Lataa tästä pienen yhdistyksen budjetointipohja.
Budjetin tekemisessä yhteistyö puheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan kanssa on usein välttämätöntä. Budjetin tekeminen yhdessä onkin usein mukavaa puuhaa, jossa ideat ja ajatukset toiminnasta konkretisoituvat tuotoiksi ja kuluiksi. Ja hallituksen jäsenten on mukavampi olla, kun ymmärretään, mistä ollaan vastuussa.
Hyviä syyskokouksia kaikille yhdistystoimijoille!